Helmikuun opintojakso

Helmikuun lähijaksolla aiheena oli mm. kirjontaa.

Aihe olikin osuva, sillä itselläni on vielä kevään aikana tulossa kirjontajakso kutosille koulussa. Tätä jaksoa, jonka pitäisi käsitellä perinnekirjontaa, silmällä pitäen suunnittelin ja valmistin Sochin olympialaisten hengessä maatuskapussukan. Pussukka on toteutettu ommeltavan kukkaronkehyksen avulla. Olen jo pidemmän aikaa halunnut kokeilla kukkaronkehysten käyttämistä ja nytpä tuli sekin tehtyä. Ei ollut vaikeaa :).

Tässäpä ohjeet siihen (Linkki tulossa, kunhan saan Power Pointin tehtyä…).

Toisenkin maatuskatyön tein opintojaksolta saamallani kaavalla. Kiva tuli tästäkin ja ihan hyvin toteutettava koulussa. Käsinukke tai patakinnas, valitse itse.

Virvittäinompelu

Lisäksi kokeilin virvittäinompelua. Olen tainnut kahlata kaikki kouluasteet ja jopa OKL:n kokeilematta koskaan kyseistä tekniikkaa. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tykkäsin tekniikasta ja sillä syntyi vikkelästi kivaa jälkeä. Valmistin Seitsemän veljestä-lankaa käyttäen kirjanmerkin, johon sovelsin valmista kirjontaohjetta. Ohje on myös helppo suunnitella itse ruutupaperille.

Vapaa kirjonta

Vapaata konekirjontaa kokeilin myös ensimmäistä kertaa. Tässä kirjomani muffinssi. Konekirjonta oli tosi hauskaa, sitten kun sai itsestään pois päältä ompelun perusasetukset ;), vapaassa konekirjonnassa kun saa huristella mihin suuntaan vain ja kaasuakin painaa ihan reippaasti.

Tässä kuva kirjontapaininjalasta. Ilmankin paininjalkaa voi kirjoa, mutta tämä tietenkin selkeyttää neulan paikkaa. Ilokseni myös oman ompelukoneeni varusteista tällainen näytti löytyvän, joten kokeilut voivat jatkua kotona.

Konekirjonnassa pitää muistaa laittaa syöttäjät pois päältä. Langankireyttä kannattaa tarkkailla, sitä voi joutua säätämään. Piston pituus säädetään lähelle nollaa.

Konekirjonnassa kirjontakehys asetetaan toisin päin kuin käsinkirjonnassa eli kangas tulee alapuolelle.

Kokeilin myös konekirjontaa katoavalle solvy-materiaalille. Materiaalin ideana on, että voi tehdä kirjontatyön vaikkapa tilkuista tai kokonaan ilman kangasta, kuten minä tein. Lankoja ommellaan materiaalille riittävän tiuhaan ja kun kuvio on valmis, solvy liuotetaan pois lämpimässä vedessä.

Käsinkirjontatyönä toteutin monien muiden tavoin kastanjetin.

Viidakosta kajahtaa- kastanjetti

Kastanjettityö soveltuu erinomaisesti alkuopetukseen. Teemaan voi motivoitua esim. katselemalla aiheeseen liittyviä kirjoja tai vaikkapa pätkän Viidakkokirja-ohjelmaa. Jokainen saa valita eläimen, jonka haluaa toteuttaa. Mietitään, mitkä ovat juuri tälle eläimelle tyypillisiä tunnusmerkkejä ja suunnittellaan omaa eläintä. Peruskaava on kaikille sama. Kastanjetti on ommeltu huovasta pykäpistoin. Kastanjetit (eli pilttipurkin kannet) on kiinnitetty eläimen suuhun kuumaliimalla. 

Teknisen työn osuudessa meillä oli elektroniikkaa. Valmistimme ensi jaksolla toteutettavaa kaiutinta varten vahvistimen. Toisella yrityksellä sain sen toimimaan ja  nyt vain kovaa suunnittelua, että kaiuttimiesta tulee toimiva ja hyvännäköinen.

Elektroniikkatöissä toteutin myös pujottelupelin. 

Pujottelupeli

Pujottelupelin ohjeissa suositeltiin sitä ensimmäiseksi elektroniikkatyöksi ja kerrottiin sen olevan helppo ja selkeä työ. Näin olikin. Valmiissa pakkauksessa, jonka valmistaja on Step-systems,oli komponentit, piirilevy sekä selkeät ohjeet. 

Työ aloitettiin poraamalla piirilevyn reiät. Sen jälkeen juotettiin osat kiinni ohjeiden mukaisessa järjestyksessä. Ainoa miettimistä vaativa kohta tuli johdon kanssa. Ohjeessa käskettiin käyttämään osa johdosta yhdistämään silmukka piirilevyyn ja osa yhdistämään rata piirilevyyn. Laitoin johdon tasapauolisesti kahtia, fiksumpi olisi ehkä käyttänyt pidemmän pätkän yhdistämään silmukka rataan, koska silmukan täytyy ylettyä kulkemaan radan toiseen päähän saakka. No, ylettyy se onneksi nytkin.

Pieni lisäys valmiiseen ohjeeseen tuli opettajalta, eristin ledin toisen jalan käyttämällä pientä kutistesukkaa. Näin vältetään mahdollinen oikosulku, joka syntyy, jos jalat koskevat toisiaan.

Työ tuli siis juotettua melko nopeasti ja toimikin heti ensi yrittämällä :). Kotihommaksi jäi miettiä sopiva kotelointi pelille. Muutamia ideoita jo onkin, ja laitan valmiista toteutuksesta kuvan, kunhan saan työn idean tasolta toteutuksen tasolle.

Enpä olisi uskonut, että pääsen elektroniikkatyöstä näin sanomaan, mutta työ oli lähes liian helppo. Edellisellä kerralla valmistettu vahvistin oli huimasti vaikeampi, ja tämä tuntui tosiaan tosi helpolta sen jälkeen.

Voin siis ilman muuta suositella tätä työtä totetutettavaksi koulussa. Sopii mielestäni hyvin ensimmäisten elektroniikkatöiden joukkoon.

Puutöissä aiheena oli puuntyöstökoneet ja niiden avulla toteutettava tuparilahja. Tuparilahjan lähtökohtana oli 28 mm liimapuulevy. Olin jo edellisellä kerralla suunnitellut työtä ja päätynyt tekemään avainnaulakon.

Avainnaulakko

Avainnaulakkoa varten aloitettiin sahaamalla isosta liimapuulevystä pyörösahalla hieman pienempi kappale. Valmiin työn mitoiksi valitsin 25x30cm, mutta tässä vaiheessa sahattiin hieman suurempi kappale, jotta levyn työstäminen esim. tasohöylässä olisi turvallista. 

Aloitin ohentamalla liimapuulevyä tasohöylällä. Puu sujahti koneen läpi useamman kerran, ennenkuin se oli riittävän ohut, sillä tasohöylällä saa höylätä kerrallaan max. 2 mm. Liimapuulevyni halkesi viimeisellä höyläyksellä, mutta onneksi sellaisesta kohdasta, että sain suunnittelemani kokoisen naulakon siitä vielä tehtyä. Höylätty liimapuulevy sahattiin pyörösahalla valmiiseen mittaansa.

Höyläämisen jälkeen hioin reunat ja kulmat nauhahiomakoneella, mikä sittemmin osoittautui turhaksi, kun teinkin reunat hieman erilaisella alajyrsimen terällä kuin olin ensiksi ajatellut. No, tulipahan harjoiteltua senkin koneen käyttöä.

Seuraavaksi naulakon reunat työstettiin alajyrsimellä. Olin ensin ajatellut tehdä urat naulakon reunoihin, mutta terävalikoimaan tutustuessani päädyinkin terään, joka teki reunaan hienon pyöreän muodon. 

Tämän jälkeen viimeistelin vielä reunat ja pinnan hiomapaperilla hiomalla.

Konesalista ei valitettavasti tullut otettua yhtään kuvaa. Sen verran jännitystä oli ilmassa isojen koneiden kanssa työskennellessä, että kuvaaminen unohtui.