KSP 1 KURSSITYÖ

Kurssityön aiheena oli suunnitella alakouluun sopiva käsityöprojekti, jossa yhdistyy tekninen työ sekä tekstiilityö. Käsityöprojektin aiheena oli venetsialaiset.

Jaksosuunnitelma: Tervetuloa-kyltti

Tässä teknisen työn ja tekstiilityön yhteisessä käsityöjaksossa aiheena on siis venetsialaiset. Jakson pituus on kahdeksan kaksoistuntia. Jakson aikana valmistetaan tervetuloa – kyltti. Venetsialaiset ajoittuvat useimmiten elokuun viimeiselle viikonlopulle, joten tästä työstä valmistuu kahdeksan viikon aikana aika sopivasti myös kiva lahja isänpäiväksi.

Jakso on suunniteltu kakkosluokkalaisille. Jaksosuunnitelmassa on ajateltu, että ainakin osa tunneista on mahdollista toteuttaa jakotunneilla tai että ainakin luokassa on kouluavustaja opettajan lisäksi.

Jakson tavoitteet :

• oman työn suunnitteleminen
• kerrata hiominen ja poraaminen opettaa viilaaminen, lehtisahalla sahaaminen
• puukolvin käyttö
• märkähuovuttaminen, pykäpisto
• pintakäsittely (pellavaöljy)
• työskennellä pitkäjänteisesti, turvallisesti ja tehdä viimeistelty työ

Motivointi:

• kuvat venetsialaisjuhlista ja valmiista tuotteista (kuvia löytyy esim. Täältä ja täältä)
• keskustelut ja niiden kautta luodut mielikuvat juhlista
• valmiin työn näyttäminen
• mahdollisuus valmistaa työ lahjaksi esim. isälle/papalle
• luodaan keskustelun kautta oppilaalle oma tarve tehdä ko. työ.

Jakson tekniikat:

• sahaaminen
• poraaminen
• viilaaminen
• hiominen
• tekstin polttaminen puukolvilla
• pintakäsittely öljyllä
• märkähuovutus
• ompeleminen

Jakson materiaalit ja työvälineet:

• höylätty lauta/ 120 mm koivuvaneri
• lehtisaha
• viila (karkea ja hieno)
• hiomapaperi (karkea 80 ja hieno 120)
• pora
• puukolvi
• pintakäsittelyaine
• huovutusvillat, marseillesaippua
• naru/nyöri, puuhelmiä
• neula ja lankaa

Jakson arviointi:

• töiden valmistuttua järjestetään näyttely, jossa taustalla on kuvataidetunneilla tehdyt työt lämpimistä väreistä
• töitä arvioidaan tarkastelemalla niitä yhdessä ja etsimällä erityisen onnistuneita yksityiskohtia kaikista töistä

Itsearviointi:

• kirjallinen itsearviointi. Koska oppilaat ovat juuri aloittaneet toisen luokan, itsearviointi toteutetaan hymynaamalomakkeella.

JAKSON KULKU

Tunnit 1 -  2

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• Aloittaa uusi käsityöprojekti
• Motivoida oppilaat työskentelyyn
• Oppia oman työn suunnittelemista
• Valmistaa paperista oma kaava, jota käytetään kyltin työstämistä varten.
• Sitoutua pitkäjänteiseen työskentelyyn

Opetusmuodot:

• Opetuskeskustelu
• Opettaja näyttää kaavan tekemisen dokkarin kautta/luokan edessä
• Ryhmätyö (jos haluaa suunnitella yhdessä)
• Itsenäinen työskentely

  

Työvälineet ja materiaalit:

• kuvia venetsialaisista ja tervetuloa – kylteistä, näytetään dokumenttikameran kautta
• valmis malli tehtävästä työstä
• A4- kokoisia ruutupapereita pitkittäin puoliksi leikattuna sekä kokonaisena, lyijykyniä, puuvärejä ja sakset

Tunnit 3 – 4

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• kyltin muodon hahmotteleminen laudalle kaavan avulla
• höyläpenkin käyttäminen ja kappaleen kiinnittäminen penkkiin
• muodon sahaaminen lehtisahalla, apusahaus

Opetusmuodot:

• opettajan demonstraatio (kaavan käyttäminen, höyläpenkin käyttäminen, sahaaminen)
• itsenäinen työskentely

Työvälineet ja materiaalit:

• paperinen kaava, lyijykynä, sinitarraa kaavan kiinnittämistä varten
• höylättyä lautaa/vaneria n. 35 cm/oppilas
• lehtisaha

Tunnit 5 - 6

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• oppia viilaamaan
• kerrata hiominen

Opetusmuodot:

• opettajan demonstraatio (viilaaminen)
• opetuskeskustelu (hiomisen kertaaminen)
• itsenäinen työskentely

Työvälineet ja materiaalit:

• oma työ
• raspiviila ja puuviila
• hiomapaperi, karkea ja hieno

Tunnit 7 - 8

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• reikien poraaminen
• tekstin hahmotteleminen

Opetusmuodot:

• opettajan demonstraatio (poraaminen)
• itsenäinen työskentely
• opettajajohtoinen työskentely (tekstin hahmotteleminen)

Työvälineet ja materiaalit:

• oma työ
• pora, joko akkukone tai käsipora
• lyijykynä, viivain, oma suunnitelma

Tunnit 9 - 10

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• tekstin polttaminen puukolvilla
• pintakäsittely pellavaöljyllä

Opetusmuodot:

• opettajan demonstraatio (puukolvin käyttö ja pintakäsittely)
• itsenäinen työskentely (polttaminen)
• ryhmätyöskentely (pintakäsittely)

Työvälineet ja materiaalit:

• oma työ
• puukolvi
• pellavaöljyä, rättejä sen levitykseen
• suojahanskat ja takit

Tunnit 11 - 12

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• märkähuovutuksen oppiminen

Opetusmuodot:

• opettajajohtoinen työskentely
• parityöskentely

Työvälineet ja materiaalit:

• eri värisiä lämpimän sävyisiä villoja
• marseillesaippuaa
• vettä
• vateja ja kippoja, suojamuovia, muoviessut, jos koululla on

Tunnit 13 - 14

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• kerrataan pykäpiston ompeleminen, solmun tekeminen lankaan ja ripustusnaruun
• valmiit huovutetut työt kiinnitetään nyöriin, painoksi naruihin voi lisätä puuhelmiä
• työhön kiinnitetään ripustusnaru
• työ saadaan valmiiksi

Opetusmuodot:

• opettajan demonstraatio (huovutettujen kuvioiden ompeleminen)
• itsenäinen työskentely

Työvälineet ja materiaalit:

• oma työ
• huovutetut kuviot
• neula ja lankaa
• nyöriä ja narua
• isohkoja puuhelmiä

Tunnit 15 - 16

Tunnin aiheet ja tavoitteet:

• edellisen kerran työt jatkuvat
• saada työ valmiiksi
• verrataan valmista työtä omaan suunnitelmaan
• töiden arviointia, palautetta ja itsearviointia
• opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta
• oman käden jäljestä nauttimista

Opetusmuodot:

• keskustelua, töiden tarkastelua
• mietitään, miten suunnitelmat toteutuivat. Jos joku kohta ei toteutunut/muuttui, niin miksi?
• kirjallinen työskentely

Työvälineet ja materiaalit:

• valmiit työt
• itsearviointi / palautelomakkeet

Didaktista pohdintaa

Valitsin tämän projektin luokka-asteeksi toisen luokan. Alkuopetuksessa on tarkoitus käydä sekä teknisen työn että tekstiilityön perustekniikoita läpi.

Tekniikaksi on valittu tekstiilityön puolelta märkähuovuttaminen sekä siihen liittyen ompeleminen. Ompeleminen on tuttua jo ensimmäiseltä luokalta. Se on tässä tavallaan aputekniikkana, mitään uutta ei ole tarkoitus oppia, vaan kerrata ja käyttää aiemmin opittua tekniikkaa. Märkähuovuttamisen on ajateltu olevan tässä suunnitelmassa uusi asia. Tarkoituksena on oppia huovuttamisen perusidea ja –tekniikka.

Teknisen työn sisällöistä olen ajatellut, että oppilaat ovat jo ensimmäisellä luokalla tehneet teknisen työn töitä. Jaksosuunnitelma perustuu siihen, että tekniikoista poraaminen ja hiominen olisi jo tuttua ja niitä kerrattaisiin. Lehtisahaus taas tulee uutena tekniikkana. Siinä tarkoitus on oppia sahan käyttäminen sekä apusahausten tekeminen. Myös viilaaminen on uusi tekniikka, sen suhteen tavoitteena on tutustua erilaisiin viiloihin sekä niiden käyttämiseen (viilaussuunta, karkeampi viila ensin). Puukolvin käyttäminen on myös uutta. Siinä tärkeää on turvallinen työstäminen.

Suunnittelu

Oppilailla on mahdollisuus suunnitella työstä oman näköinen. Vaihtoehtoja on kyltin reunuksien muodoissa, tekstityypissä, ripustusnaruissa sekä huovutetuissa koristeissa ja niiden asettelussa. Oppilaat saavat siis tiettyjen vaatimusten puitteissa suunnitella oman näköisen työn. Työ aloitetaan oman suunnitelman tekemisellä ja kaavan piirtämisellä. Työtä rajaa valmiin laudan mitat.

Mahdolliset ongelmakohdat ja haasteet

Työn mahdollisia (ja todennäköisiä) haasteita on tekstin asetteleminen puulle. Tämä ennakoidaan huolellisella suunnittelulla. Teksti suunnitellaan ensin paperille. Tämän jälkeen laudalle hahmotellaan apuviivat, jotka määrittävät kirjainten korkeuden. Myös sanan keskikohta merkitään lautaan. Tämän jälkeen kirjaimet hahmotellaan kevyesti lyijykynällä laudalle.

Puukolvin käyttö oli yllättävän vaikeaa, ehkä loppupeleissä oppilaiden kanssa työstäisin tekstin maalaten sabloonalla tai vaikkapa valmista tarratekstiä käyttäen.

Yhtenä haasteena pidän ajankäyttöä. Työ on suunniteltu 2. - luokkalaisille ja eri työvaiheita on paljon. Oppilaiden määrä ja työvälineiden määrä tulee vaikuttamaan työvaiheiden etenemiseen.

Eriyttäminen

Työtä on mahdollista helpottaa ja vaikeuttaa erilaisten yksityiskohtien suunnittelun kautta. Yksinkertainen muoto kyltin päissä on tietenkin helpompi sahata kuin monimutkaisempi, esim. kiemurainen tai sahalaitainen muoto. Huovutettaessa haastetta työhön saa huovuttamalla enemmän koristeita ja huovuttamalla ne suoraan oikean muotoisiksi. Huovutusvaiheessa työ helpottuu, jos parin kanssa huovutetaan yhteinen levy.

Jos joku on tosi nopea ompeluvaiheessa, niin viirit olisivat hienomman näköiset ja kestävämmät, jos niiden reunat olisi ommeltu kauttaaltaan pykäpistoilla. Tähän aikataulutukseen niiden ympäriompeleminen ei kuitenkaan mahtunut.

Integrointi

Työ on mahdollista integroida kuvataiteeseen, jolloin voidaan käydä läpi esimerkiksi lämpimiä värejä ja toteuttaa niihin liittyviä töitä.

Kuvassa Lämpimät käärmeet

Myös äidinkielessä voidaan tutustua venetsialaisperinteeseen ja etsiä siitä tietoa. Ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla on mahdollista opiskella juhlaperinteitä ja niihin liittyviä toiminta- ja käytöstapoja.

Opetusmateriaalit

Ohjeet työvaiheista

Työn suunnittelu:

• havaintokuvien katselu, opetuskeskustelu(havaintokuvia venetsialaisiin ja tervetuloa-kyltteihin löytyy esim. Googlen kuvahaulla)
• varsinainen suunnitelma toteutetaan pitkittäin puoliksi leikatulle A4-kokoiselle ruutupaperille, joka kutakuinkin vastaa laudan kokoa. Suunnitelmassa tulee näkyä kyltin muoto. Sen lisäksi tavalliselle paperille suunnitellaan kylttiä kokonaisuudessaan eli myös huovutettuja koristeita ja niiden ripustamista kylttiin, esim. tuleeko kyltin alareunasta roikkumaan useita naruja, vai yksi reunasta reunaan

• paperille suunniteltu päädyn muoto leikataan, näin saadaan kaava, jolla saadaan päädyt piirrettyä symmetrisesti
• käytetään valmiiksi höylättyä lautaa tai paksua vaneria, jotta työn tekemiseen ei mene kohtuuttoman pitkää aikaa

Puun työstäminen:

• hahmoteltu työ sahataan oikean muotoiseksi lehtisahalla (huom. muista apusahaukset tarvittaessa).
• sahatut reunat viilataan ensin karkeammalla ja sitten hienommalla viilalla. Tämän jälkeen työ hiotaan kauttaaltaan huolellisesti käyttäen ensin karkeampaa ja sitten hienompaa hiekkapaperia
• työhön merkitään porattavat reiät suunnitelman mukaan (ylös kaksi ripustusnarua varten ja alas suunniteltu määrä koristenaruja varten). Porataan reiät merkkien mukaan ja hiotaan vielä poratuista kohdista.
• tekstin hahmottelu tehdään opettajajohtoisesti yhdessä. Aloitetaan piirtämällä apuviivat isojen kirjainten korkeudelle sekä myös pienten kirjainten korkeudelle (vrt.kirjoitusvihko) Merkitään sanan keskikohta puulle, jolloin sanan asetteleminen helpottuu vähän. Sana kirjoitetaan kevyesti hahmottelemalla lyijykynällä puulle.

• kun tekstiin ollaan tyytyväisiä, se työstetään puukolvilla. Hiotaan apuviivat ym. näkyvät viivat pois.

Pintakäsittelyvaiheessa työ käsitellään kauttaaltaan öljyllä. Muistetaan vaatteiden ja tarvittaessa myös käsien suojaaminen.

Huovutetut koristeet:

Märkähuovutuksessa valitun värisiä villoja revitään varovasti ohuiksi kerroksiksi. Kerrokset asetellaan päällekkäin kuidut joka kerroksessa eri päin. Tämän jälkeen työ kastellaan varovasti lämpimällä saippuavedellä.

Lämmintä saippuavettä käyttäen villoja hierotaan varovasti kunnes ne huopuvat yhteen. Valinnan (ja taitojen) mukaan huovutetaan joko yksi isompi levy, josta kuvioita voi myöhemmin leikata, tai valmiiksi kuvioita esim. viirejä, sydämiä... Kun villa tuntuu riittävän huopuneelta, sitä kastellaan vesihanan alla kuumalla ja kylmällä vedellä vuorotellen, viimeiseksi kylmällä. Tämän jälkeen työ asetetaan kuivumaan. Mallityössä on huovutettu levy, josta koristeet on leikattu.

Ainakin tällä aikataulutuksella se on järkevin vaihtoehto tokaluokkalaisille. Koristeet voi myös työstää esihuovuttamalla levyn, leikkaamalla siitä kuviot ja sen jälkeen neulahuovuttamalla kuviot.

• huovutetut kuviot kiinnitetään ompelemalla muutamalla pykäpistolla nyöriin. Mittaa kuvioiden välit sopiviksi ja kiinnitä ne nuppineuloilla nyöriin. Jos tehdään useampi alas roikkuva naru (kts. suunnitelmapiirros) voi olla syytä lisätä puuhelmet narujen päihin painoksi.
• valmiiseen työhön kiinnitetään ripustusnaru työntämällä naru porattujen reikien läpi, päihin tehdään solmut. Huom. kyltti pysyy paremmassa asennossa, kun solmut ovat etupuolella. Narujen laittamista helpottaa, kun narujen päät teippaa kapeiksi.

Helmien pujottaminen inspiroi pientä askartelijaa, sain askartelukaverin :). 

Nyt työ on valmis. Tervetuloa vieraat, juhlat alkakoon!