Ihan liekeissä neulurista :)

Maaliskuun opintojakson päätöspäivänä pääsimme kokeilemaan neulureita. Ensimmäinen ja ainoa kokemukseni neulekoneesta on yläasteajalta, kun valinnaiskäsitöissä neuloin neulekoneella puseron. Se oli niin takkuista ja tuskaista hommaa, etten ole neulekoneita sen jälkeen kovin lämmöllä muistanut, saati sitten kokeillut.

Neuluri valmiina. Huivissa tarvittiin 39 neulaa.

Kelkkakin valmiina, neulonta voi alkaa.

Nyt kuitenkin otimme neulurit esille ja pääsimme hommiin. Päätin tehdä tuubihuivin Novitan Tivoli-langasta, jossa on ihanat neonvärit. Joko nämä neulurit olivat kiltimpää ja tottelevaisempaa kantaa kuin aiemmin kokeilemani, tai sitten minulle vain sattui hyvä yksilö. Homma lähti sujumaan hyvin, ja muutamia silmukoidenputoamisia lukuunottamatta olimme koneen kanssa ihan samalla aaltopituudella.

Homma lähti käyntiin vauhdikkaasti :)

Neulurineulonta sopii tällaiselle nopeasti valmista haluavalle tyypille kuin nenä päähän. Iltapäivän päätteeksi sain oman tuubihuivin kaulaan, tosin se on vielä höyrytystä vailla.

Valmista syntyy...

Kivaa oli, ja nyt mietinkin, mistä saisin oman pikku neulurin, jotta saisin hurautella lisää kivoja huiveja. Niin, ja ne neulehelmetkin jäi vielä kokeilematta, oma Wonder Knitterkin pitänee siis laittaa ostoslistalle.

Lopuksi pudotettiin joka viides silmukka, jotta saataisiin joustinneuleen näköistä jälkeä.

Kun pudotetut silmukat oli purettu alas asti, huivin molemmat päät laitettiin yhteen oikeat puolet vastakkain, ja silmukat neulottiin yhdessä kolmannelle puikolle. Lopuksi silmukat pääteltiin tavalliseen tapaan.

Kurssipäivän päätteeksi sain valmiin huivin kaulaani :).